tiistai 10. toukokuuta 2011

Treeniä, pojat, treeniä!

Heissan, tjenare ja hellou kaikille!

Viime päivityksestä on vähän aikaa, pahoittelut siitä. Ajanpuutetta en syytä, koska se on aina tekosyy. Laiskuutta ilmassa siis. Tästä päästäänkin hyvään aiheeseen eli ajankäyttöön. Itseäni vähän harmittaa, kun esimerkiksi koulumaailmassa kuulee usein sanontaa "en kerennyt". Varsinkin urheilijoiden kohdalla tämä tulee usein vastaan. Sanotaan, että piti treenata niin paljon ja ei kerkeä tehdä mitään. Jos osaa priorisoida asioita ja tekee asioita laadukkaasti, on päivä aika pitkä varsinkin opiskelijan elämässä. Kaikilla tuntuu vain olevan niin hirveä kiire koko ajan eteenpäin, että unhdetaan olla elossa, niinkuin eräs kappale yhdessä videossamme muistuttaa. Lukiossa olen monesti törmännyt ihmisiin, joilla on kiire pois lukiosta seuraavaan opiskelupaikkaan ja sieltä taas kiire eteenpäin. Esimerkiksi lukioaikahan on yksi hienoimpia hetkiä elämässä. Aikaa on todella paljon tehdä kaikkea, jos on vähänkään pelisilmää ja osaa järjestellä asioitansa. Varsinkin urheilulukiossa on oman ajankäytön muokkaaminen helppoa, ja vapaata irtoaa lähes mistä välistä tahansa. Eiköhän muisteta kaikki elää juuri siinä tilanteessa, missä olemme. Kiireessä vilahtavat monet asiat tuulennopeasti ohitse ja käteen jää tyhjää.

Tästä pienestä puheesta, joka tuli aivan yllättäen pääkopasta, jatkan asiaan, joka minun piti kirjoittaa eli kuulumisiin. Olen nyt Espanjan reissun jälkeen treenannut hyviä päiviä ja alkaa tuntua siltä, että kisakausi voisi alkaa jo. Päivät menevät hyvin, kun aamulla ollaan juhon kanssa vedetty vähän lenkkiä tai punttia ja sen jälkeen pelaamaan ja treenaamaan. Ai että golf maistuu hyvälle. Myös Talman lounasta on tullut nautittua useaan otteeseen jo ja ensimmäinen Talmaburgerikin on korkattu! Päivät kun saattavat venyä kentällä lähemmäs kymmeneen tuntiin välillä, on huomannut, että ravitsemusta voisi pitää enemmän silmällä. Ei jaksa näinkään pieni poika ihan ilmalla kuitenkaan:) Talmassa griinitkin ovat hyvässä ruohossa, joten siellä on ollut kiva nyt käydä pelaamassa. Ruohorange ja uudet pallot kruunaavat treenielämykset rangella. Nyt vain odotellaan griinien parantumista, jotta voi alkaa sitä kultaista lähipelitaituruutta hiomaan. Siellä ne kovat kierrokset tunnetusti tehdään. Vanha viisaushan kertoo, että lyömisellä määritellään, minkä tuloksen alle pääsee jatkuvasti, mutta lähipelillä mennään siitten niille punaisille numeroille isosti.

Tässä pientä fiilistelyä, Koitan pitää kirjoituskäsiä tulessa useammin!
Hyviä pelejä ja kirkkaita ajatuksia!

Puhis

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti