Home sweet home

Kotona ollaan!
Päästiin tosiaan pari päivää sitten perjantaina laskeutumaan Suomeen ja ihan kivaltahan se tuntui. Ei Espanjassakaan mitään vikaa ole, mutta vajaa kolme viikkoa Ballenassa kuluttaa kuitenkin melkoisesti. Toki suurta lepomaratonia ei kuitenkaan päässyt aloittamaan kotona, koska heti seuraavana päivänä (la) oli maajoukkueen fysiikkatestit Vierumäellä. Anyway, testitulokset paranivat jokaiselta osa-alueelta, eli kehitystä on tapahtunut.
Tänään illalla on paluu Hennalaan ja huomenna alkaa tiedusteluharjoitus no. 4, eli metsäkeissi tulossa.. Positiivista tässä on kuitenkin se. että kun tämä leiri on hoidettu niin alkaa sotilaskoulutus olla minimissä! Hyvällä tuurilla tämä voi jäädä viimeiseksi metsäleiriksi :)

Ensi viikon jälkeen alkaa hyvä putki treeniä ja kisoja. Toukokuun ensimmäinen viikko vietetään Suomessa harjoitellessa, toivottavasti Vanajanlinnassa, toisella viikolla luvassa on leiri Ruotsissa. Kaksi viimeistä viikkoa menee kisojen merkeissä. 20.-24 French amateur match play ja viimeisellä viikolla aloitetaan Finnish Tourin kausi perinteisesti Meri-Teijosta. Erittäin hyvän kuuloinen toukokuu tulossa, en malta odottaa!

Ulkona on niin hyvän oloinen ilma, että täytyy napata harkkapallokassi mukaan lähteä Talman rangelle ottamaan ensikosketukset Suomen kesään!

Hyviä treenejä kaikille!
ps. muutama kuva lentokenttä odottelusta Malagassa


Rauhala, Pyykölä ja Pulkkanen
Hakula, molemmat Salmiset, Kangasniemi
Pulkkanen napsautti asennon boardingia odotellessa

Treenaamisia

Jes,

Tänään on ollut hyvä päivä. Koulu minua ei torstaisin ole ja saan siis yhden kokonaisen treenipäivän lisää viikkooni. Tänään olin ensin Jokerin kanssa aamulla liikuntamyllyssä vetämässä fysiikkaa ja pidettiin myös aika pitkää filosofinen keskustelu kaikesta maan ja taivaan väliltä. Hieno tunne kun ajatus alkaa lentää. Välillä saattaa lähteä jopa vähän laukalle. Sitten suuntasimme Vuosaareen, jossa pelasimme 9reikää. Kauden avaus suoritettu suomenmaalla! Turpaan tuli, mutta fokus oli hauskanpidossa ja sitähän meillä oli. Kierroksen jälkeen vielä jälkiranget Talmassa ja päivä alkaa olla pulkassa. Lyönti tuntuu hyvältä ja odottelen tässä jo Talman vappukisaa niin pääsee kotikentälle pelailemaan.

Illalla vielä pienet bilikset ja snookerit niin päivään ei paljon muuta mahdukkaan. Pelaan melko paljon snookeria, ja tähän samaan syntiin syylistyy myös muita team talman pelaajia(juho ja teemu). Snooker on erittäin koukuttava peli, jossa lähestytään samoja mielentiloja kuin golfissa. Pelissa pitää olla pitkäjänteinen ja laji vaatii alyttömästi toistoja ja tekniikkaa. Snooker on siis biljardin "sisarlaji", jos nii voisi sanoa. Snookerpöytä on isompi kuin biljardipöytä ja pallot ovat pienempiä. Palloissa on 7 eri väriä(15 punaista,keltainen,vihreä,ruskea,sininen,pinkki,musta). Ensin lyödään aina punaista ja sitten jotain väripalloista. Väripallot ovat eriarvoisia. Snooker on peli, jota suomessa pelataan paljon bilistä vähemmän, mutta jos joskus tulee tilaisuus, sitä kannattaa kokeilla. Hermo siinä tosin voi mennä pelin vaikeudesta johtuen. Tosin mikäs meillä golfareilla, kun ei tämä meidänkään lajimme lukeudu niihin helpoimpiin:)

Puhinat on taltä erää puhistu.

Vieläkin "jumissa", valitettavasti?

Treeni sen kun jatkuu Ballenassa ja pakko myöntää että ei hirveesti haittaa. Jätkien kanssa ollaan mietitty, että kolmen putin bogi on loppupeleissä kivempi kuin samaan aikaan seistä kassulla kolmirivissä ja kuunnella kun yksikön päällikkö ei oo tyytyväinen kasarmin yleiseen siisteyteen.

Sitten golfiin. Peli rullaa hyvin ja on kiva että Staffankin huomaa sen. Tänään lounaalla hän kertoi, että oon tervetullut seuraavillekkin ns. ydinryhmän leireille, joista seuraava on Ruotsissa tulevan kesän joukkue EM:ien kisapaikalla Österåkerissa. Siellä treenataan pari päivää ja pelataan maaottelu Tanskaa vastaan. Lähdin siis tähän vuoteen tiimin "ulkopuolelta" ensimmäisenä varamiehenä, siksi tuntuu hyvältä laittaa jalkaa oven väliin ja nähdä että talven kova työ saa arvostusta.

Tänään oon pitänyt vähän iisimmän päivän, enkä aamupäivän treenin jälkeen päättänyt lähteä pelaamaan. Lounaan jälkeen tunnin range setti ja confidence building treeni puttgreenillä, eli napsuttelin metristä ja alle putteja sisään. Totuttaa korvan siihen että reiässä kolisee. Sitten hotellille ja kirjan kanssa aurinkoon lukemaan. Illalla vielä lihashuolto salilla niin on huomenna taas terävänä kentällä.

Jenkeista paivaa!

Tervehdys Talmalaiset!
Elikka kuten Juho ja muuta pelaajat espanjassa itse olen jumissa taalla jenkeissa ja toivon etta paasisi maistelemaan jo suomen viheriota. Mika hauskaa on tassa etta kuulin tasta purkauksesta vasta pari paivaa sitten koska en ole hirveasti seurannu maailman menoa taalta kasin.
Kuten muuta pelaajat ajattelin itsekkin laittaa oman swingi videoni tanne. Olen hionut swingiani pasin ja jenkkivalmentajani avustuksella ja nyt alkaa palaset olla kohdallaa.

Seve tarina by Mikael Mustonen

Pakko heittää Mustosen tarina tänne luettavaksi. Mikael on siis aikanaan amatöörinä hyvin pärjännyt (mm. kahdet MM kisat) pro, joka vastaa mm. Urheilukoulussa meidän Lahdessa tapahtuvasta golfharjoittelusta sekä on liiton toiminnassa mukana. Tässä siis Seve tarina, suosittelen lukemaan!


Isällä oli kaksi poikaa. Kun hän tunsi voimiensa hiipuvan, hän kutsui
pojat luokseen ja jakoi heille perintönsä. Vallitseva tapa vaikutti
suuresti jakoon, niinpä vanhempi pojista sai arvokkaan sormuksen ja
nuoremman oli tyytyminen halvemman tuntuiseen vastaavaan. Sivullisen
silmin näytti siltä, että tuo arvokas sormus olisi poistanut kaikki
huolet. Mutta toisin kävi. Erilaiset pelot astuivat kuvaan. Tuli pelko
arvon menetyksestä, pelko ryöstöstä ja varkaudesta. Tuli myös
eristäytyneisyys, koska naapurit ja läheiset ystävätkin alkoivat kadehtia.
Nuorempi, kahdesta pojasta, tarkasteli saamaansa sormusta ja huomasi sen
sisäreunalta kaiverruksen: ”Kaikki muuttuu”. Hän oivalsi sormuksen sanoman
ja alkoi uskoa ja elää sen mukaisesti. Vastoinkäymisissä, huolien
painamana hän uskoi ja tiesi, että muutos tulee ja se tuli. Hyvinä
hetkinään hän myös muisti: ”Kaikki muuttuu”. Hän ei ylpistynyt vaan
säilytti elämälleen sormuksen antaman ohjeen suunnan.
Kaikki muuttuu. Huonollakin pelin hetkellä, karheikossa, bunkkerissa tai
vaikkapa ojan pohjalla, usko muutokseen. Harjoittelen, olen parempi. Tätä
teemaa noudattaen inhimillisyys nousee arvoon, myös elämän kunnioitus ja
oikeudenmukaisuus saavat niille kuuluvan arvostuksen.
Teemalla ”kaikki muuttuu” lainaan Bob Rotellan tarinaa Seve
Ballesteroksesta. ”Aikoinaan tunsin olevani golfin tulevaisuus”, Seve
muisteli haikeana Rotellan sohvalla. ”Mielikuvissani näin itseni
golfkisojen voittajana. Näin itseni suorittamassa ihmelyöntejä. Sinä
vuonna, jona voitin US Mastersin seitsemällä tai kahdeksalla lyönnillä,
olin varma voitostani jo ennen kuin koneeni laskeutui Amerikkaan. Ainoa
ongelma oli se, että kävellessäni ylös viimeistä väylää en osannut enää
iloita, koska olin pitänyt voittoani varmana jo ennen kisaa. ”Jos palloni
pomppi oksien alle tiheikköön, en välittänyt tiellä olevista puista.
Tähysin, mistä löytyisi pallon mentävä aukko. Ellei löytynyt, löin puun
yli, ympäri tai ali- ja kohta olin viheriöllä upottamassa puttia. Kun näin
jenkkien vastaavassa tilanteessa pitchaavan pallon poikittain väylälle,
nauroin mielessäni ja ajattelin: - Tuolla pelillä minua ei voiteta.”
”Näin heidän käyttävän putteria esiviheriöltä. Kuulin heidän selittävän,
että jos missaa putterilla missaa vähemmän. Minä käytin aina wedgeä.
Päähäni ei mahtunut ajatus, että voisin missata”.
”Tänään pelini ja asenteeni on hapantunut. Nyt minä chippaan puiden alta
poikittain väylälle. Nyt minä käytän putteria viheriön ulkopuolelta. Ilo
on tipotiessään. Ennen olin suruissani, kun kahdeksantoista väylän jälkeen
piti lopettaa. Nyt haluaisin lopettaa jo yhdeksän reiän jälkeen”.
Rotellan analyysi Ballesteroksen ongelmista on yksinkertainen. Mies on
hukannut vaistonvaraisen swingaamisen, lakannut uneksimasta, vaihtanut
mielikuvituksen ja improvisoinin kaavamaiseen puurtamiseen. Kaiken tämän
myötä Seve on menettänyt sekä motivaationsa että iloisen itseluottamuksen:
Taiteilijasta ei voi tulla tiedemiestä.


Mikael Mustonen

Leiri lopuillaan.. vai onko?

Heti kärkeen täytyy sanoa, että on tosi kiva huomata jäsenten kiinnostus meidän tekemistä kohtaan. Äsken kun avasin koneen ja tulin tsekkaamaan blogin niin hymy levisi huulille kun näin että uusia kommentteja oli ilmestynyt. Kivempi kirjoitella kun tietää, että joku muukin lukee blogia.

Tosiaan, leirin pitäisi olla loppusuoralla, mutta Islannin tapahtumat ovat sekoittaneet sopivasti pakkaa ja näyttäisi siltä että ainakaan sunnuntaina ei vielä päästä lähtemään. Kukaan ei tosissaan vielä tiedä varmuudella mitään, mutta selvää on että ainakin jokunen treenipäivä tulee lisää! Kuten kaikissa hyvissä asioissa niin myös tässä on kääntöpuolensa. Huomattavasti hauskempaa on olla täällä treenammassa kun Lahdessa intissä, mutta olisi ollut kiva nähdä rakasta tyttöystävääkin välillä. Eeva joutuu muutenkin jaksamaan suhteellisen paljon meikäläisen kisa- ja treenireissuja ja vielä kun on inttikin käynnissä niin ei voi olla muuta kuin nöyrästi kiitollinen ja onnellinen, että oon vielä kuvioissa mukana.
No loppupeleissä mun suunnitelmiin tämä lentokielto ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi. Vähän toisenlainen tilanne on esim Kalle Samoojalla, joka lähti eilen Suomeen josta tarkoituksena jatkaa Intiaan pelaamaan Sir Michael Bonallac Trophy (Euroopa vs Aasia), johon hänet oli valittu. Kalle pääsi eilen Viroon, josta jatkoi ilmeisesti laivalla Suomeen. Intian lento ei ilmeisesti päässyt lähtemään. Sama tilanne on suurella osalla Euroopan joukkueesta, joten saa nähdä miten matsissa käy..

Tällä hetkellä ulkona sataa ja tuulee, ensimmäistä kertaa tällä viikolla vaikka sadetta oli luvattu viimeiselle kahdelle päivälle. Aamupäivä ja lounaan jälkeen vielä pari tuntia saatiin kuitenkin treenattua kohtuullisessa säässä.
Pasi oli tosiaan pari päivää meidän kanssa ja lähti eilen Arcosiin treenaamaan Masuunin porukan kanssa . Kiva oli päästä Pasin kanssa pelaamaan ja treenamaan pitkästä aikaa ulkona ja vaikka Staffan onkin hyvä valmentaja ja tieto-ja kokemustaustaa löytyy Tourilta monien pelaajien valmentajana niin Pasin läsnäolo ja kokemus erityisesti pelaajana on vertaansa vailla. Saman huomaa kaikista meidän ryhmän pelaajista, kun Purhonen vetää treenin niin intensiteetti on jokaisella kova. Kun treenataan niin treenataan ja kun juodaan kahvit kerholla niin juodaan kahvit kerholla, simple as that.

Kiinnostuksella odotellaan lisää tietoa lennoista, mutta yritetään silti elää hetkessä ja ottaa päivän annista kaikki irti! Oon kullut villiä huhua, että Suomessa kenttiä avataan ja jossain jopa vihertää. Suosittelen kaikille (jotka ei oo vielä ollut) ottamaan säkillisen palloja ja suuntaamaan par kolmosen rangelle kattomaan kun pallo pakenee :)
Kettu kuittaa..

Kesä tulee.

Ai että,

Nyt se kesä tulee, vaikka pahalta näytti vielä muutama viikko sitten. Kentät alkavat aueta yksi kerrallaan ja ruoho alkaa vihertää. Voiko parempaa enää golfari toivoakkaan! Itse olen jo muutaman kerran ollut Talman par3 rangella lyömässä ja kyllä se on hieno nähdä, että se pallo lentää koko matkan, eikä jää verkkoon lusimaan 40m jälkeen:)

Huono puoli tässä on se, että juuri jouduin palaamaan kouluun takaisin ja golf kiinostaisi ehkä hiukan enemmän kuin sisällä lukeminen, mutta minkäs teet, ei se urheilulukiolaisen koulunkäynti hirveän rankkaa ole. Sen tietävät ainakin ne, jotka minut paremmin tuntevat. Minähän suoritan lukioni neljässä vuodessa, eli tahti on jokseenkin verkkainen. Paineita en ota koulun nopeasta suorittamisesta siis liikaa, mikä mahdollistaa enemmän treenaamista. Itse olen ainakin tyytyväinen ratkaisuuni. Ei se ole kuin vuosi enemmän lukioaikaa.

Sitten vielä pakko lisätä myös minulta videopätkä, ettei "kollegani" Juho pääsee edelle tässä blogittamisvillityksessä;) ei anneta tiimikaverille missään periksi!!
Video on jenkkireissultani helmikuulta.

Muutama video

Tässä pari vetoa, jotka tarttu videolle. Hyviä päiviä ollu, Sherry golf oli makee kenttä ja pelas tosi haastavana kovan tuulen ansiosta. Kenttä on toiminut ET:n karsintojen areenana viime vuosina ja tulevaisuutta varten oli hyvä käydä tutustumassa paikkaan. Lyöminen alkaa tuntua erittäin hyvältä ja kun Pasi tulee tänne ylihuomenna niin saadaan vielä varmistus siitä, että kaikki menee niin kuin pitääkin. Ballenaan on viime päivinä rantautunut lisää tuttuja pelaajia. Naisten maajoukkueesta muutama tuli treenailemaan ennen Espanjan avoimia. Tyttöjen valmentaja Heini Haapala ja hänen mies Ari Savolainen tulivat myös muutaman kuukauden ikäisen vauvan kanssa treenailemaan. Roope Kakko ja Mikko Korhonen ovat myös paikalla, joten hyvä porukka on kasassa!
Lopeteltiin just ilta palaveri, jossa käytiin läpi päivän juttuja ja mietittiin huominen ohjelma. Allekirjoittaneella päivä alkaa aamupalalla 8.30 josta hiivin salille tekemään herättelevän puntin. Siitä rangelle hakemaan tämänpäiväinen fiilis hyppysiin ja vielä ennen lounasta puttigreenille ottamaan parempaa tuntumaa pitkiin putteihin. Lounas kahdeltatoista ja sitten pelaamaan; säästä ja fiiliksestä riippuen joko koko kierros tai vaan ysi. Illan ajattelin ottaa rennosti rannalla ja hotellilla, koska loppuviikko treenataan aamusta iltaan.

Yks leiri loppu ja toinen alkoi

Eilen saatiin Urhk:in leiri saatettua päätökseen ja tänään väännettiin jo Staffanin johdolla maajoukkueleiri käyntiin. Eka viikko oli erittäin hyvä, pelin, treenin ja fysiikan rytmitys oli sopiva ja vaikka palautumiset ei ollut kovin huikeet niin kroppa on kuitenkin valmis vastaanottamaan vielä viikon verran treeniä.
Tänään piti alunperin olla lepopäivä, mutta jotenkin sitä ajautui kentälle heti aamusta tekemään Staffanin kohdetreeniä rangelle. Tämä osioittautui kuitenkin tosi hyväksi ratkaisuksi ja sain juuri sopivasti tarkennettua lyömistä. Stefun ajatuksena/tavoitteena on että kaikilla olisi yksi kierre, jonka pystyisi vetämään bägistä vaikka Mastersin vikan reiän drivessa sekä "suora" kierre.

Rangelle oli rakennettu väylä, johon tuli osua 80% tarkkudella. Tällainen raamitettu kohdetreeni on välillä hyvä tehdä sellaisenkin pelaajan joka pitää itseään "fiilispelurina". Kentällä on monesti helpompi olla kun tietää, että 8/10 rauta kutosesta lähtee sinne minne kuuluu ja vielä tärkeämpää että se kierre on varmasti oikea. Sama pätee lähipeliin; jos tietää että esim. keskimäärin aina upottaa 9/10 1,5m sisältä niin chippaaminen viekin yhtäkkiä paljon vähemmän energiaa.
Huomenna olis tarkotus mennä porukalla pelaamaan Sherry golfiin ja ottaa treenin kannalta vähän kevyempi päivä. Nyt Mastersin pariin..!

Hyvä päivä

Noniin terve taas,

Nyt on kiireiseksi osoittautunut lauantaipäivä osittain takana. Itselläni oli koulupäivä aamusta, mutta tunnilla kerkesin olla 0,5h, koska siitä piti rientää golfliiton lajitesteihin Peltomäkigolfiin. Testi on nopea ja helppo tehdä ja se mittaa eri osa-alueita pelissä melko hyvin. Testiin kuuluu kolme eri puttia, pari chippiä ja pari lyöntirastia, kaikissa palloja lyödään 10 ja käytetään ns. 5% sääntöä, eli jos chippaan 10m päästä, silloin tiputusalue on 50x50cm. Tulos kertoo melko raa'asti osa-alueista. Tämänlaisia testejä olisi itse kunkin hyvä tehdä vähintään muutaman kerran kaudessa. Palautteen saa heti ja se on helppo analysoida.

Testeistä riensin Season golfiin, jossa oli demopäivä Golf Balancen järjestämänä ja lähes kaikki mailamerkit olivat hyvin edustettuna. Suurin järkytys itselleni tuli, kun löin erinäisiin teknisiin hitec laitteisiin (mm. Flightscope, kertoo pallon lennosta kaiken.) ja minulle sitten asiantuntijat sanoivat, että minun pitäisi pelata Xstiff varsilla. Ei näillä siimoilla, yritin sanoa, mutta data antoi toista infoa. Svingi on siis teknisesti hyvässä hapessa ja pieni hymyhän siinä pintaan nousi, kun niin kovaa palloi laittoi menemään takaseinään. Ainut huono puoli tässä on se, että olen juuri ostanut mm. uudet raudat (Ping s57, hyvät kepit), joissa tosin on sitten muka liian löysä varsi (S300). Ei tässä auta laittaa kuin mitetintämyssy päähän ja keksiä ratkaisu. Luultavasti löysistyn kotona sohvalla makoillen, jotta mailanpää ei menisi liian lujaa. Ei tulisi taloudellisia menetyksiä:)
Hyviä treeniähetkiä kaikille ja jos on mahdollisuus, lyökää ihmeessä tuonkaltaisiin vekottimiin kuten flightscope tai vector, jotka antavat tarkkaa infoa lyönnistänne. Itse olen ainakin joka kerta joutunut yllättymään jollain tavalla.

Puhis

Suomi

Muut jätkät ne viilettää ties missä lämpimässä ruohoja haistelemassa, mutta on täällä kotosuomessa ainakin yksi sissi hallia kuluttamassa. Treenit ovat menneet nyt hyvin ja itselläni koulutkin alkoivat toissapäivänä pidettyäni 2kk loman. Olin lomalla Putkosen Teemun mukana treenaamassa rapakon takana kuukauden ja toinen kuukausi meni sitten kotona treenatessa.
Vaihteeksi on kuitenkin mukava olla taas koulussa.

Valmennuksestani on jo reilun vuoden vastannut "jokeri" Mikkola ja suunta on koko ajan ollut positiivinen. Nyt svingini alkaa olla ainakin ulkoa päin paremmassa kunnossa kuin ikinä, mikä on tietysti kehityksen kannalta hyvä juttu:) Kesää odotan jo kovasti ja toivon, että pian pääsisi suomessakin haistelemaan nurmea. Täpinät olisivat jo kovat päästä pistämään pallo peliin. Toivotaan parasta.

Puhis

Jenkki reissu!

Tervehdys kaikille! Ensiksi pitaa sanoa anteeksi suomeni, koska se ei ole missaan hyvassa jiirissa! Elikkas olen asuskellut Jacksonville, Floridassa helmikuun ekasta paivasta asti ja tarkoitus olisi tulla suomeen huhtikuun lopussa. Tulin tanne kevaaksi treenailemaan ja tutustumaan paikkoihin, koska minun olisi tarkoitus aloittaa college golf urani ensi syksyna Edward Waters Collegessa...
Taalla minut on ottetu loistavasti vastaan, kaikki ihmiset ovat olleet todella ystavallisia ja olen paassyt treenaamaan tosi hyvin... Olen harjoitellut 6krt viikossa golffia ja peli alkaa nayttamaan hyvalta! Swingi ei ole koskaan tuntunut olevan nain jiirissa! Tasta syysta olen suunnitellut etta pelaisin yhden Moonlight tourin (pieni ammattilais kiertue USA:ssa) kisan ennen kun rantaudun takaisin suomeen. Reissu on ollut unohtumanton kokemus minulle! Olen kasvanut ihmisena kuin pelaajana reissun aikana roimasti.
Kohti kesaa!

Palautuminen pakkasella

Pari päivää väännetty aamusta iltaan salilla ja kentällä; pienen tauon jälkeen rasitusmomentti on käsinkosketeltava. Tämän todistaa First Beat analyysi, joka tarkoittaa sykkeen ja stressitasojen seurantaa öisin sykemittareiden avulla. Nukkumaan mennessä panta viritetään rintaan ja aamulla lyödään mittari koneeseen kiinni ja ohjelma piirtää voimavarat raportin, josta näkee kaiken tarvittavan datan. Optimaalinen palautumisprosentti on tietysti 100, meikällä lukemat on ollu 72%,40% ja viimeyönä 70 pinnaa. Yksi syy huonohkoon palautumiseen on varmasti se että nukun Pulkkasen kanssa parisängyssä saman peiton alla ja Tapsa on aika kova omimaan peiton tai kuorsaamaan heti alkuyöstä ;) No ehkä ei kuitenkaan, mutta kun päivät on pitkiä ja treenit varsin raskaita niin ehkä se on ihan luonnollista. Muuten ollu hiton hyvät pari päivää-eilen treenattiin ja pelattiin par kolmosta ja tänään treeni aamusta ja iltapäivällä peli. Paketti on kohtuullisen hyvin kasassa ja tästä on hyvä lähtee huomenna alkavaan leirikisaan, joka pelataan 36 reiän mittaisena. Tiukka taisto tulossa, Salminen ja Pyykölä on esittäny hyviä otteita, joten pitää ottaa koneesta kaikki irti!

Jätkien kanssa reissussa

Noniin, lähdettiin Urheilukoulun porukan kanssa Ballenaan treenaamaan kahdeksi viikoksi, joista ensimmäinen UrhK:in vetämänä ja toinen maajoukkueleirinä. Saavuttiin eilen illalla mestoille ja tänään päästiin ottamaan ensikosketukset ruohoon sitten tammikuun Florida keissin jälkeen. Aamupalan jälkeen välittömästi puttigreenin kautta rangelle, jossa lyhyt tsekkaus fundamentalseihin ja yleiseen fiilikseen. Hyvältähän se tuntu ja treeni Pasin kanssa just ennen reissua oli kirkkaasti takaraivossa.
Sää oli golfin kannalta mitä mainoin-puolipilvistä, karvan verran päälle 20 lämpöä ja tuulta ei nimeksikään (erittäin epätavallista Ballenassa). Puttitreenin jälkeen lounaalle ja sitten pelaamaan, virheetöntä. Etuysillä tuuli pysyi kurissa ja aurinkokin möllötti pilvettömällä taivaalla.
Pelaamaan lähdettiin kokoonpanolla Vesanen-Atte Rauhala-Eero Virtanen (UrhK:in golfryhmän lajivastaava) ja perässä tulivat Tapio Pulkkanen-Henri Pyykölä ja Tuomas Salminen; pelimuotona 3-3-4 silver. Salminen harjasi etuysin potin pelaamalla parissa ja kun Rauhala ja Virtanen päätti siirtyä rangelle niin hyppäsin jätkien ryhmään takaysille. Tässä vaiheessa tuuli oli saavuttanut Ballenan normin eli kaverin puhetta ei kuullut muuten kuin huutamalla suoraan korvaan :) Salminen jatkoi hyviä otteita ja vei niin takaysin kuin kokonaispotinkin ja jätti muut kylmäksi. Oma peli ei tuottanut murheita muttei mitään suurempia ongelmiakaan. Yleinen ilme lyömisessä oli muutaman kuukauden hallissa olon jälkeen positiivinen, lähipelissä tarkentamisen varaa.
Meidän inttiporukkaan kuuluu siis edellämainitut plus Ossi Mikkola, joka ei valitettavasti päässyt reissuun lähtemään sekä valmentajan roolissa Mikael Mustonen. Urheilukoulu siis sponssaa meille koko kahden viikon leirin ja koska punkataan kentän vieressä Barcelo hotellissa niin omaa maksettavaa reissusta jää ainoastaan lounaat kerholla, koska hotellin etuisuuksiin kuuluu aamupala ja illallinen. Tällä porukalla mennään siis ensimmäinen viikko, jonka jälkeen me jäädään ja Virtanen ja Mustonen lähtee takas Suomeen ja maajoukkueen muut pelaajat tulee Staffanin johdolla paikalle. Niiden kanssa sitten toinen viikko ja paluu armeijan arkeen.
Nautitaan kuitenkin hetkestä ja vedetään isosti. Huomenna treenipäivä!