Jes jes jes! Ollaan nyt vähän yli viikon verran treenattu ja pelattu täällä Almenarassa. Eilen käytiin kuitenkin pelaamassa legendaarinen Valderrama! Täytyy kyllä sanoa, että se oli kyllä kaiken sen hehkutuksen arvoinen paikka. Kenttä oli loistavassa kunnossa ja ainakin alkuun puttaaminen aika haastavaa :) Väyliltä oli ilo vetää kun ne olivat melko kovat ja ruoho samassa pituudessa kuin Suomen greenit vielä kesäkuussa.
Klubin etiketti on aika eriluokkaa kuin missään muulla kentällä missä olen pelannut. Oltiin Puhiksen kanssa toimistossa ilmoittautumassa kun meikäläisellä soi puhelin. Vastasin siihen tietysti sen kummempia miettimättä ja caddiemaster melkein hyppäsi tiskin yli. Valderramassa puhelinta saa käyttää vain ja ainoastaan parkkipaikalla ja pukuhuoneessa. Mitään sanktiota tästä ei kuitenkaan tullut, koska ainuttakaan jäsentä ei ollut näköpiirissä :)
Rangelle saa mennä noin tuntia ennen lähtöaikaa, ei aikaisemmin. Puttigreeni oli onneksi kuitenkin aikarajaton, johon Puhiksen kanssa suunnattiin kun olimme muutaman tunnin ennen lähtöaikaa jo paikalla.
Kenttä oli tosiaan älyttömän siisti. Tiibokseja oli monelle eri tason tuupparille ja se, mikä hämmästytti, oli että kun mekin taaimmalta tiiltä löimme, porukka jäi katsomaan avaukset ja nousi terassin tuoleiltaan kun avasimme ykköstä ja kymppiä. Hyviä pelaajia siis arvostetaan. Onneksi löimme kympillä täydelliset vedot;)
Muuten pelit ovat sujuneet kohtalaisen hyvin täällä almenarassa, joskin meitä on useina päivinä kiusannut jopa hävyttömän kova tuuli. Tämä on tehnyt pelaamisesta osittain tuskaista, koska treeniin kannalta haluaisi välillä tyynempiä päiviä, jotta saa vetää ns. perusvetoja. Espanjassa tuulee näköjään aina, sen todistaa jo monelle golfliiton kanssa tekemisissä olleelle pelaajalle tutuksi tullut costa ballena. Puttigriinillä olemme koittaneet viettää aikaa paljon ja uskonkin että puttipeli on parantunut merkittävästi. Lyönti saadaan kuntoon helpommin, mutta itsevarman ja hyvän puttaamisen saamiseen menee vähän enemmän aikaa talven jälkeen. Innolla odotamme ensi kautta ja sitä, kun pääsee taas tiiaamaan kisapallon ykköstiiltä ja sitten mennään. Siinä se kilpagolfin suola kuitenkin on. Vajaa pari kuukautta saa vielä odottaa suomen kisakauden starttaamista.
Vielä pari päivää to go ja sitten kokeilemaan Suomen ranget!
Juho ja Puhis
lauantai 16. huhtikuuta 2011
perjantai 8. huhtikuuta 2011
torstai 7. huhtikuuta 2011
Muy bien!
-Ei kyllä väsytä yhtään
-Ei niin
(Pieni hiljaisuus)
-Lähetään lenkille?
-Okei
Tässä hyvä aloitus meidän reissulle. Juho tuli siis keskiyön aikaan hotellille ja itse pääsin vähän aikaisemmin paikoille. Vähän aikaa spekuloinnin ja mietiskelyn jälkeen lähdimme juoksemaan pilkkopimeille teille. Auton autoa ei näkynyt ja vedimmekin pieniä spurtteja ja kävelyitä keskellä tietä. Ei huono aloitus reissulle ja voin kertoa että ei ole ennen ainakaa tämä jätkä lähtenyt keskellä yötä lenkkeilemään. Aamulla oli sitten herätys 9 aikaa ja lähdimme aamupalan kautta treenaamaan. Aamupala oli yksi parhaita hotelliaamiaisia ikinä, johtuen ehkä suurelta osin maittavien leivoksien määrästä ja laadusta.
Rangelle päästyämme meidät kohtasi ensin kauhistus. Rangella on kolme eri paikkaa, josta voi lyödä. Alatasolla on huonoimmat matot, ylätasolla paremmat ja sivussa on vielä ruohorange. Arvatkaapa mitkä me ensin otimme, kun emme muita huomanneet? Rangesession jälkeen chippigriinillä hetki ja saimme lähtöaikaa vähän aikaistettua, joten lähdimme pelaamaan. Kenttä onkin aivan virheetön näin ensituntumalta. Kolme melko erilaista ysiä, joilla saa varioida paljon lyöntejä. Tiiltä saa lyödä ulos jos jonkinmoista lyöntiä ja mailaa ja tilaa ei juuri mistään löydy liikoja. Erittäin hyvä kenttä treenata, joskin melko navakka tuulenvire meitä on ainakin pari ensimmäistä päivää vaivannut. Eipä anneta tämän meitä häiritä, taitavia kavereita kun olemme:)
Tänään olimme aamulla uskaltautuneet ihan ruohorangelle ja ainakin juho sai isosti vedosta kiinni. Itselläkin fiilis on hyvä ja meillä tulee olemaan hyvä leiri. Hyvät puttikisat rangen päälle ja taas pelaamaan. Tänään vuorossa oli reikäpeli. Karvaan tappion 1&0 jouduin Juholle kärsimään. Syytän tappiosta tietysti tuulta, huonoa onnea ja roskia pallossa, kuten kunnon golfarin pitää. Onneksi päiviä on vielä jäljellä, en aio toista kertaa nöyrtyä! Kenttä on aikamoista nousua ja laskua pitkin vuorten rinteitä ja huomattiin ensimmäisen päivän jälkeen, että bägin kantaminen 12 päivää putkeen ei tule ilman merkittävää väsymystä onnistumaan, tämän takia otettiin tänään sähkökärryt testiin, koska golfauto vie pelirytmin. Huomattiin kuitenkin, että ne kärryt ovat pieni bogi täälläpäin. Ainakin ne, joita minä saan. Ensimmäinen kärryni toimi hyvin noin 7 väylää, eli kaikki väylät jotka ovat melko tasaista tai pientä alamäkeä. Sitten laite simahti ja ylämäkiväylät alkoivat. Voin kertoa, että sähkökärry ei ole ideaali työntämiseen. Kevennetystä rundista tuli siis hyvä persetreeni. Rytmitetään varmaankin kutakuinkin siten, että kannetaan aina muutama rundi ja sitten kevennetään hieman vetäsemällä rundi esim. sähkökärryllä. Välipäiviä ei tähän reissuun mahduteta! Ysin jälkeen sain uudet kärryt, joissa virtaa kyllä oli, mutta vääntö loppui ylämäessä kesken tehden etenemisestä lähes etanamaista. Mutta no worries, keli on hyvä, puitteet loistavat ja seurakin siedettävää!
ps. Kylpylä on aivan loistava, muutama sauna ja jacuzzi-visiitti voi tulla reissun aikana tehtyä!
Jaksamista kylmään Suomeen!
Puhis ja Juho
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)